Jag deltog några veckor sedan i en säkerhetskonferens i Sverige. Temat gällde om välbefinnandet i arbete. Det som överraskade mig positivt var atmosfären på konferensen.

Suomalaisen työn päivä mielessäni kokosin työhön liittyviä ajatuksia, joita olen viime aikoina puntaroinut.

Olisiko taas tuottavuustalkoiden paikka, kun huolenaiheeksi ovat nousseet työpaikkojen ulosliputukset ja tilanne, jossa ostamme Suomeen enemmän kuin myymme.

Suomi on tullut viime aikoina surullisen kuuluisaksi työpaikkakiusaamisesta. Työpaikkakiusaamisen salliva kulttuuri tappaa uudet ideat ja innovaatiot. Siihen meillä ei olisi Suomessa varaa.

Kahden lapsen äitinä tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja ilmaiseminen ja läsnäolon opettelu, ymmärrys ja rajojen asettaminen ja ylitysten käsittely on arkea.

Työhyvinvointi on muotisana ja siitä kirjoitetaan päivittäin. Itselläni tulee usein mieleen, mistä työhyvinvointi oikeasti muodostuu.

Varhaisen välittämisen ja tuen malleja rakennetaan ja toteutetaan työpaikoilla, mutta mitä välittäminen oikeastaan on? Rakkautta, myötätuntoa, huolenpitoa, empatiaa, lohdutusta, henkisyyttä. Voiko siis välittämistä mallintaa, kouluttaa, perehdyttää, edellyttää, vaatia, käskeä?

Monessa yrityksessä ei osata vielä arvioida sosiaalisen median hyötyjä. TTK:n haasteena on, miten sosiaalisessa mediassa pääsemme tiedon ja linkkien jakamisesta ja tykkäämiskulttuurista hyödylliseen, tavoitteelliseen ja rakentavaan keskusteluun, aitoon vuorovaikutukseen ja yhdessä kehittämiseen asiakaslähtöisesti?

Liikuin työasioissa Keski-Pohjanmaalla sinä päivänä, kun hallitus julkaisi suunnitelman uudeksi kuntakartaksi. Paikalliset tiedotusvälineet puhuivat kuoleman keskiviikosta.

Lienenkö väärässä, kun äkkiseltään ajatellen mielikuva työhyvinvoinnista on akkamaista hempeilyä.

Erityisesti näin talvella ulkona liikkuessa voi käydä niin, että yhtäkkiä huomaa istuvansa maassa tai olevansa polvillaan liukkaasta alustasta johtuen.

Abraham Maslow on kehittänyt tunnetun motivaatioteorian, ihmisen tarvehierarkiaan perustuvan mallin 1940-1950 –luvulla. Malli on edelleen käyttökelpoinen ja sopii työhyvinvoinnin arvioinnin ja kehittämisen tueksi.