Elintarviketeollisuuden fyysinen työympäristö
Elintarviketeollisuuden työympäristö ja siitä aiheutuvat vaarat ovat erilaisia eri alatoimialoilla.
Elintarviketeollisuuden pakkauskoneilla sattuu vakavia tapaturmia. Tapaturmat ovat usein seurausta koneiden virheellisestä käytöstä. Tapaturmia sattuu myös koneita säädettäessä tai poistettaessa niihin syntyneitä häiriöitä.
Pakkauskoneiden turvallisuudessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että pakkauskoneita käytetään oikein, ne ovat varustettu asianmukaisin suoja- ja hallintalaittein, niissä on turvallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet ja että koneet on varustettu energialähteistä erottavilla laitteilla.
Pakkauskoneissa on oltava myös vaatimustenmukaisuutta
osoittava CE-merkintä ja vakuutus, kun pakkauskone on otettu 1.1.1995 jälkeen
ensimmäisen kerran käyttöön.
Fyysinen kuormittuminen
Fyysistä kuormittumista aiheuttavat käsin tehtävät nostot ja siirrot pakkausosastoilla. Seisomatyö kuormittaa jalkoja ja selkää. Toistuvat yksipuoliset työliikkeet ovat edelleen yleisiä lihatuotteiden jalostuksessa ja pakkaamoissa sekä leipomoissa. Näissä töissä on koneiden ja tuotantotavoitteiden määräämää pakkotahtisuutta, käsivoiman käyttöä ja hankalia työliikkeitä. Työnkiertoa ja tiimityötä on pyritty lisäämään, mutta näillä toimilla ei ole oleellisesti pystytty vähentämään työn fyysistä kuormittavuutta.
Työympäristö eri toimialoilla
Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus
Lihanjalostuksen valmistus- ja pakkausvaiheet ovat pitkälle koneellistettuja. Koneellistumisen myötä työ on muuttunut yksitoikkoiseksi ja työn pakkotahtisuus on lisääntynyt.Fyysisesti raskaimmat työvaiheet ovat prosessin alkupäässä, teurastuksessa ja lihanleikkuussa. Näissä tehtävissä sattuu myös eniten työtapaturmia.
Teurastamoissa on erittäin liukasta ja siksi on kiinnitettävä huomiota työjalkineisiin. Lisäksi työskennellään paljon terävien veitsien kanssa ja suojakäsine on tarpeellinen. Lihanleikkuu on pääasiallisesti käsityötä ja eritoten ruhojen käsittely on fyysisesti raskasta. Veitsen viiltohaavat ovat alan yleisimpiä työtapaturmia. Viiltosuojakäsine on ainut kattava torjuntatoimenpide veitsen aiheuttamille viiltohaavoille.
Käsin tehtäviä nostoja ja siirtotöitä tehdään paljon esim. lähettämöissä ja viipalointiosastoilla.
Koneiden ja konelinjojen yhteyteen rakennettujen työpisteiden ergonomiaan tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää turvaetäisyyksiin ja vaara-alueelle pääsyn estämiseen sekä huolehtia koneiden liikkuvien osien suojaamisesta.
Työnopastuksessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota
häiriötilanteiden purkutilanteisiin.
Kalan ja kalatuotteiden jalostus
Työ on kausiluontaista ja tyypillisesti märkätyötä. Korkeiden hygieniavaatimusten vuoksi työympäristö on yleensä siisti. Konekanta pienissä yrityksissä on vanha, jonka vuoksi kaikki merkinnät eivät täytä määräyksiä. Koneiden suojaustaso on yleensä kuitenkin tyydyttävä.
Yritykset ovat pieniä alle 10 henkilön yrityksiä, mistä
johtuen työntekijät tekevät erilaisia työtehtäviä. Vaihtelevat työtehtävät eivät
ole fyysisesti niin rasittavia kuin yksipuoliset työtehtävät. Yritysten pienen
koon vuoksi työsuojeluorganisaatiota ei monestikaan ole.
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus
Työ kausiluontoista ja sisältää paljon käsityötä. Raaka-aineiden kuorinta ja tuotteiden pakkaus tapahtuu käsin. Työ on seisomatyötä ja työpisteiden ergonomiaan tulee kiinnittää huomiota. Työ ei kuitenkaan sisällä raskaita käsin nostoja. Työvoiman vaihtuvuus yrityksissä on suuri.
Maitotaloustuotteiden valmistus
Suurissa tuotantoyksiköissä maitotaloustuotteiden valmistus tapahtuu sekä valvomoympäristössä että prosessisalissa. Pienissä tuotantoyksiköissä prosessisalissa työskennellään suhteellisesti enemmän.
Maitotaloustuotteiden valmistus tapahtuu pääasiallisesti prosessinohjausjärjestelmiä sekä erilaisia apuvälineitä käyttäen. Työ sisältää yksikön automaatioasteesta riippuen jossain määrin myös fyysisiä nostoja.
Prosessisalissa melutaso edellyttää kuulon suojaamista. Melua aiheuttavat tuotantolaitteita on joissakin määrin pystytty eristämään omille alueilleen. Työskentelylämpötila on normaali huonelämpötila. Liukastumistapaturmat ovat tavallisimpia työtapaturmia prosessisalissa.
Maitotuotteiden pakkauksessa työskentely tapahtuu normaalissa huoneenlämmössä prosessisalissa, jossa melutaso edellyttää kuulon suojaamista. Työskentely sisältää koneen toiminnan ja valmistuvien tuotteiden jatkuvaa seurantaa, tuotevaihtoja, pakkausmateriaalien täydentämistä pakkauskoneelle sekä häiriötilanteiden selvittämistä.
Tuotantoyksikön automaatioasteesta riippuu, vaatiiko pakkausmateriaalin täydentäminen koneisiin fyysisiä nostoja vai tapahtuuko se automatisoidusti. Pakkauskoneen toiminta ja häiriöt heijastuvat nopeasti tuotteiden toimitusvarmuuteen ja tämän vuoksi jatkuva seuranta sekä häiriöt saattavat aiheuttaa aika-ajoin myös voimakkaampaa psyykkistä kuormittumista.
Maitotuotevarastoissa työskentely on tavanomaisesti kylmätyötä. Kuulon suojaamista ei useinkaan tarvita. Tuotevaraston keräilytehtävissä käytetään kolmea peruskeräilymenetelmää: keräilijä kävelee tuotepaikalle, keräilijä ajaa tuotepaikalle tai tuote siirretään varastopaikalta keräilijän työpisteeseen. Keräilytyöskentely sisältää keräilytavasta riippumatta aina nostoja. Keräilijän muu liikkuminen ja työn kokonaisrasitus vaihtelee keräilytavasta riippuen.
Tuotevaraston linjantäyttötehtävässä linjantäyttäjä tilaa tuotetta korkeavarastosta, kun se loppuu keräilypaikalta ja vie sen tyhjälle keräilypaikalle. Työ on pääosin trukinajoa joko istuen tai seisten. Maitotuotevaraston palautuvien yksiköiden käsittelypisteessä kuljettajien tuomat laatikot, alusvaunut ja rullakot siirretään palautuvan materiaalin laiturilta laatikkovarastoon, jossa ne pestään. Työ tapahtuu osin varasto- ja ulkolämpötilassa. Työ on seisomatyötä eikä sisällä raskaita nostoja.
Tuotantoyksiköiden piha-alueiden liikennejärjestelyt ovat osa kaikkien meijeriteollisuudessa työskentelevien työturvallisuutta.
Myllytuotteiden, tärkkelystuotteiden valmistus
Isojen yritysten välillä on suuria eroja esim. konekannassa. Valmistusprosessi sisältää meluisia työvaiheita. Melussa työskentely ja altistus melulle ei ole kuitenkaan jatkuvaa. Työ prosessivaiheissa on luonteeltaan tarkkailu- ja valvontatyötä. Pölylle altistuminen on vähäisempää kuin esimerkiksi leipomoissa.
Leipomot
Jauhopölylle altistuminen on vähentynyt 1990-luvun lopulla yleistyneiden kohdepoisto- ja pölynpoistojärjestelmien ansiosta. Pienissä leipomoissa pölylle altistuminen on vielä yleistä. Pienissä leipomoissa jauhopölyä ei nähdä terveydellisenä vaaratekijä. Jauhopölyn vaarallisuuteen suhtautumista kuvaa hyvin seuraava lausahdus ” ei leipomo ole mikään leipomo ellei siellä ole jauhopölyä näkyvissä”
Pienissä leipomoissa koneet ovat vanhoja ja niiden
suojaaminen on hankalaa ja kallista. Keskisuurten leipomoitten lisäksi on
muutama pitkälle koneellistettu ja automatisoitu suurleipomo. Vaikka
koneellistaminen ja automatisointi ovat lisääntyneet, tehdään alalla paljon
käsityötä.
Makeisten valmistus
Makeisten valmistuksen työvaiheita ovat aineen annostelu,
mittaaminen, sekoittaminen, keittäminen, jäähdytys, paloittelu tai puristus ja
sokeroiminen sekä pakkaaminen. Erilaisten makeisten valmistus vaatii kukin omaa
ammattitaitoaan ja omia valmistuslinjoja.
Vaikka tehtaiden konekantaa on nykyaikaistettu runsaasti ja automatisointia lisätty on edelleen yrityksiä, joissa koneet ovat vanhoja ja puutteellisesti suojattuja. Ongelmallisia koneita ovat esim. käärintäkoneet.
Vaikka koneellistuminen ja automatisointi ovat lisääntyneet,
on työssä edelleen raskaita käsityövaiheita ja yksipuolisia työvaiheita.
Työpäivää säätelevät koneet, joihin ollaan yleensä sidoksissa koko päivä. Työ on
käsin tehtävää liukuhihnatyötä ja hyvin usein seisomatyötä, joko paikallaan tai
liikkuen. Seisomatyö, kiertyneet työasennot ja kiireinen työtahti muodostavat
huomattavan rasitustekijän.
Ympäristöhaittoina ovat usein kuumuus, melu ja sokeripöly.
Teen ja kahvin valmistus
Raaka-aineiden siirto ja tuotteiden kuljetus pääasiassa kuljettimilla ja putkistoissa. Raakakahvin pölylle altistumista on pyritty vähentämään teknisin toimenpitein. Melulle altistuminen vähäistä. Työskentely meluisissa prosessitiloissa vähäistä, koska prosessin ohjaus tapahtuu pääasiassa valvomoista. Tuotteiden pakkaus on myös pitkälti automatisoitua. Käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja on vähän. Pitkät pakkauslinjat ja häiriötilanteet ovat riskitekijöitä teen ja kahvin valmistuksessa.
Mausteiden ja maustekastikkeiden valmistus
Raaka-aineiden siirto ja tuotteiden kuljetus pääasiassa kuljettimilla ja putkistoissa. Lisäksi kohdepoisto- ja pölynpoistojärjestelmin on saatu vähennettyä maustepölylle altistumista. Tuotteiden pakkauslinjojen työpisteiden ergonomiaan tulisi kiinnittää jatkossa huomiota.
Juomien valmistus
Suuret yritykset ovat pitkälle automatisoituja. Juomien valmistus on pääasiassa valvomoista käsin tapahtuvaa työskentelyä. Juomien täyttö- pesu- pakkaus- ja varastointiosastot ovat yleensä ongelmallisimpia.
Työpaikan sisäisen liikenteen järjestely (henkilöliikenteen erottaminen trukkiliikenteestä) on yleensä hankalaa tilanpuutteen vuoksi.
Melu on merkittävä altistustekijä pullojen täyttö- ja pesuosastoilla.Täyttö- ja pesuosastoilla on pitkiä kuljettimia, jotka hankaloittavat liikkumista alueella.Huolto- ja kunnossapitotyöntekijöiden työturvallisuudessa ja työoloissa on havaittavissa puutteita.
Pienissä yrityksissä (alle 10 hlö) toiminta on lähinnä pullotusta tai pakkausta. Laitteet ovat uudehkoja hygieniavaatimusten vuoksi ja työympäristö on siisti. Raaka-aineiden siirto tapahtuu yleensä koneellisesti.









