Panostukset työelämän laatuun näkyvät työntekijöiden terveydessä ja työuran pituudessa

Alle puolet elintarviketeollisuuden työntekijöistä uskoo jaksavansa työssään vanhuuseläkeikään saakka. Työelämän laatuun, varhaiseen eläköitymiseen ja sairauspoissaoloihin pureutuva Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot -tutkimus- ja kehityshanke selvitti keinoja tilanteen ratkaisemiseen. Tulokset osoittavat, että työelämän laatua ja taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa huonon taloustilanteen aiheuttamista ongelmista huolimatta.

Elintarviketeollisuus on teollisuuden sairauspoissaolo-, ammattitauti- ja tapaturmatilastojen kärkisijoilla. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoimassa Elintarvikealan Tuottavuustalkoot   tutkimus- ja kehitysohjelmassa selvisi, että korkeammat sairauspoissaolot liittyivät työpaikan ilmapiiriongelmiin, heikoksi koettuun esimiestyöskentelyyn, vähäiseen ihmisten huomioon ottoon ja toiminnan jatkuvan parantamisen käytäntöjen puuttumiseen. Työelämän laadulla oli yhteys myös työn fyysisen raskauden kokemiseen ja tuki- ja liikuntaelinten oireiden esiintymiseen, jotka ovat keskeinen sairauspoissaolojen syy elintarviketeollisuudessa.

Työpaikoilla, joilla työ oli hyvin organisoitu, sekä ilmapiiri että hyvinvointi olivat korkeammalla tasolla. Näillä työpaikoilla henkilöstö arvioi pystyvänsä terveytensä puolesta useammin myös työskentelemään ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Työelämän laadulla on suuri merkitys myös ennenaikaisen eläköitymisen kannalta. Erityisen tärkeää tämä on elintarvikealalle, jossa vain joka toinen (47 prosenttia) arvioi selviävänsä työssään eläkeikään saakka. Vastaava luku teollisuudessa ja muilla aloilla on 77 prosenttia. 

Mittareina terveys ja talous

Työelämän laadulla on suuri vaikutus työntekijän terveyteen ja työelämän pituuteen. Yrityksille heikko työelämän laatu puolestaan merkitsee kustannuksia. Elintarviketeollisuuden koko työajasta sairauspoissaolojen osuus on huimat 7,5 prosenttia ja niiden kustannukset ovat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi on arvioitu, että puutteellisesta toiminnan laadusta johtuvat sähläyskustannukset ovat elintarviketeollisuudessa keskimäärin 12–20 prosenttia eli jopa 1-1,7 miljardia euroa yritysten liikevaihdosta.

Jo yhden prosentin sairauspoissaolojen laskulla (keskipalkka 2800 eur/kk)  sadan hengen yritys säästää laskelmien mukaan 100 000 euroa vuodessa. Tutkimus osoitti, että yritykset voivat parantaa tulostaan jopa useita kymmeniä prosentteja työelämän laatuun panostamalla. Vastaava tulosparannus olisi johdon arvioiden mukaan lähes mahdotonta saavuttaa nykyisillä markkinoilla esimerkiksi myynnin lisäämisen kautta.

Hankkeen aikana onnistuttiin parantamaan työelämän laadun eri osa-alueita merkitsevästi huolimatta samanaikaisesta työn epävarmuuden kasvusta. Toiminnan jatkuva parantaminen, tyytyväisyys esimiehen toimintaan, vaikuttamismahdollisuudet ja työn organisointi paranivat yrityksissä parhaimmillaan jopa viidenneksen.  Tyytyväisyys työterveydenhuollon toimintaan ja työsuojeluun nousivat parhaimmillaan jopa 27 prosenttia. Keskimäärin sairauspoissaolot laskivat puolessatoista vuodessa noin kaksi prosenttia. Usko siihen, että työntekijä kykenee terveytensä puolesta työskentelemään eläkeikään saakka, kasvoi parhaimmillaan jopa 11 prosenttia.

- Sairauspoissaoloihin liittyviä organisatorisia syitä ja ennaltaehkäiseviä ja korjaavia hallintakeinoja on runsaasti tiedossa, nyt tarvitsee vain saada ne yritysten käyttöön, Tuula Eloranta kannustaa.  Harvassa organisaatiossa esimerkiksi tunnetaan poissaolojen kustannuksia tai hyviä toimintatapoja on mittaroitu. Niissä ei myöskään yleensä ole henkilöstölle jatkuvan parantamisen foorumia, jossa kehittää omaa työtään.

Aktiivisella kehittämistyöllä hyviin tuloksiin

Yritystasolla hankkeen tuloksissa oli eroja. Mahdollisuudessa ottaa henkilöstö aktiivisesti mukaan kehittämiseen oli suurta vaihtelua ja tämä näkyi tuloksissa.  Paras tulos oli Pajuniemi Oy:llä, jossa sairauspoissaolot puolittuivat kehityshankkeen aikana 8,7 prosentista 4,5 prosenttiin.

- Hankkeen aikana tapahtui positiivista kehitystä joka osa-alueella. Yleinen kehittämismentaliteetti on parantunut valovuoden ja ollaan jatkuvan parantamisen tiellä. Enää ei haeta syyllistä vaan virhettä, korjaustoimenpidettä ja ennaltaehkäisyä. Yllättävän hyvin on selvitty, vaikka joka sektorilla on ollut valtavia muutoksia, toimitusjohtaja Arto Jokinen pohtii.  Pajuniemen laatupäällikkö Jani Poussu puolestaan kertoo että ilmapiirin paraneminen ja avoimuuden lisääntyminen näkyy myös niin sairauspoissaolojen laskussa kuin laadun parantumisessakin.

Tuottavuus Talkoot on tutkimus- ja kehitysohjelma, jossa etsitään ja  aktivoidaan arjen, työsuojelun ja työterveyden parhaita käytäntöjä.  Kehittämismenetelmänä käytetään pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistuu oman työn ja organisaation kehittämiseen.  Ohjelma laajenee eri toimialoille osana Palje-ohjelmaa.

Elintarviketeollisuuden Tuottavuus Talkoisiin osallistui A-Pihvi Kuopio Oy, HK Ruokatalo Oy, Krunex Oy, Pajuniemi Oy, Saarioisten Lihanjalostus Oy, Suomen Sokeri Oy, Vaasan & Vaasan Oy, Valio Oy ja Pernod Ricard Finland Oy sekä vakuutusyhtiöiden ja työmarkkinaosapuolten edustajia. Osallistuvien konsernien kautta hankkeen piiriin kuuluu noin 30 000 henkilöä. Hankkeen rahoittajia olivat siihen osallistuvien tahojen lisäksi Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskeskus  ja Työelämän kehittämisohjelma Tykes.  

Lisätietoja                         

• Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos: tutkimushankkeen johtaja Tuula Eloranta tuula.eloranta@helsinki.fi, puh. 050 555 0234  
• Pajuniemi Oy: n toimitusjohtaja Arto Jokinen arto.jokinen@pajuniemi.fi, puh. 040 5811192
• Työturvallisuuskeskus TTK: asiantuntija Erkki Heinonen, erkki.heinonen@ttk.fi, puh. (09) 6162 6243, GSM 040 716 5916
• Elintarvikealan tuottavuustalkoot 2007–2009 (TuTa-projekti)
  

Palaa otsikoihin