Työstressi hallintaan

Työstressi on normaali ilmiö

Työelämässä esiintyy aina jonkin verran stressiä eli työssä kuormittumista. Stressi on elimistön, mielen ja tunne-elämän reaktio normaalia elämäntasapainoa järkyttävään tilanteeseen. Se alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön reagoimiseen. Se on ristiriitaa omien edellytysten ja voimavarojen, tarpeiden ja arvojen sekä työpaikan tarpeiden ja arvojen välillä.

Stressiä ei ole mahdollista eikä tarvettakaan poistaa, koska tietystä määrästä stressiä on myös hyötyä. Sopiva määrä stressiä vie eteenpäin ja vaikuttaa aikaansaannoksiin.

Työn kuormitustekijät stressin aiheuttajina

Työssä kuormittumista aiheuttavat työn kuormitustekijät. Kaikilla työpaikoilla ilmenee kuormitustekijöitä – sekä fyysisiä että psykososiaalisia. Tavallisimpia työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat ruumiillisesti raskas työ, taakkojen käsittely, staattiset tai hankalat työasennot, jatkuva paikallaan istuminen, käsien voimankäyttö ja toistotyö. Fyysiset kuormitustekijät kuormittavat tuki- ja verenkiertoelimistöä. Ne ovat lisäksi yhteydessä työtapaturmiin ja työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen. 

Henkistä kuormitusta, stressiä, aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työmäärään, työyhteisöön, töiden organisointiin, työympäristöön tai työn sisältöön sekä organisaation toimintatapoihin ja johtamiseen. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, kiirettä ja aikapaineisiin ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioista. Myös alikuormittava työ, työ jossa on liian vähän haasteita suhteessa työntekijän kompetenssiin, voi olla haitallisesti kuormittavaa. 

Työn voimavarana

Työ ei ole kuitenkaan pelkästään haitallisesti kuormittavaa, vaan työssä on myös myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen auttaa stressin hallinnassa ja antaa puhtia työpäiviin. Työhyvinvointi, työn imu ja flow nostattaa esiin onnistumisen tunteita työssä ja lieventää työn kuormittavuuden vaikutuksia. Esimerkiksi mielekäs työ ja hyvä työyhteisön henki ja työssä solmitut ihmissuhteet vaikuttavat jopa työssä jatkamiseen ja työurien pidentämiseen.

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jossa yhdistyvät työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Työn imu kuvaa myönteistä ja suhteellisen pysyvää tilaa, johon liittyvät muun muassa tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Hyvässä työssä ja työyhteisössä työn voimavarat tyydyttävät inhimillisiä perustarpeita ja synnyttävät sitä kautta työn imua. Tutkimusten mukaan työn imua kokevalla todennäköisemmin on myönteiset asenteet työtä ja työpaikkaa kohtaan, vähemmän halua vaihtaa työpaikkaa, vapaaehtoisuutta kehittää asioita työpaikalla, hyvä ja tuloksellinen työn suorittaminen, motivaatio oppimiseen sekä aloitteellisuuteen ja parhaansa antamiseen työssä.

Flow-tila syntyy puolestaan, kun ihmisten taidot vastaavat heille syntyviä haasteita. Se tarkoittaa valtavaa keskittymistä mieluisaan työhön ja sitä seuraavaa harmonian, eheyden ja mielihyvän tunnetta.

Yksilöiden erot ja mahdollisuudet työstressin hallinnassa

Yksilöillä on suuria eroja siinä millaiset asiat he kokevat työssään kuormittavina ja millaisia oireita nämä tekijät aiheuttavat. Työn kuormittavuutta eli sitä millaisia oireita työstressi aiheuttaa, säätelee työkuormituksesta palautuminen, työmotivaatio, koettu työn palkitsevuus, aiemmat selviytymiskokemukset, onnistumiskokemukset sekä työn säätely- ja hallintakeinojen hyödyntäminen. Huonon työn hallinnan on todettu lisäävän mm. mielenterveyden ongelmien ja sydäntautien riskiä ja näiden seurauksena myös sairauspoissaolojen riskiä. Toisaalta työn hallinnan vahvistamisella on pystytty pienentämään tulevien sairauspoissaolojen riskiä yli 20 %.

Pitkäaikainen altistuminen stressille eli haitalliselle työkuormitukselle ilman riittävää palautumista saattaa aiheuttaa työntekijälle terveysongelmia ja työnantajalle kustannuksia.

Yksilöllä haitallisen stressi voi johtaa työuupumisen ja jopa masennukseen ja ajaa ihmisiä pois työelämästä.  Työuupumus ilmenee voimakkaana kokonaisvaltaisena väsymyksenä, kyynisyytenä ja vähentyneenä henkilökohtaisena sitoutumisena työhön. Joka toinen työuupunut masentuu. Masennus ilmenee vakavana ja pitkäkestoisena mielialan laskuna, mielenkiinnottomuutena, voimakkaana väsymyksenä, aiheettomina syyllisyydentunteina, ruokahalun muutoksina, uniongelmina ja itsetuhoisina ajatuksina. 

Työstressi hallintaan työpaikoilla

Työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Selvittämisvelvollisuus koskee myös työn kuormitustekijöitä. Kun työn kuormitustekijät on työpaikalla selvitetty, voidaan työpaikalla pohtia keinoja havaittujen haittojen ja vaarojen vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

Jokaisella työpaikalla tulisi olla käytäntöjä työntekijöiden hyvinvoinnin tarkkailuun ja seurantaan. Kehityskeskustelut sekä säännöllisesti toteutetut työilmapiirin arvioinnit antavat kuvaa työyhteisön tilasta. Työpaikoille tulisi myös luoda järjestelmiä yksilön työstressin arvioimiseen sekä toimintamalleja miten toimitaan haitallista stressiä kohdattaessa. Kun mallit ja järjestelmät on luotu valmiiksi, on haitallisen stressin kokemisen yhteydessä helpompi ottaa asia käsittelyyn.

Työterveyshuollolta saa monipuolista tukea työpaikan terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien tekijöiden hallintaan. Työterveyshuollon toistuvat työpaikkakäynnit sekä niistä laaditut raportit, työpaikkaselvitykset toimenpide-ehdotuksineen sekä työntekijöiden määräaikaistarkastuksista tehdyt johtopäätökset ovat hyviä tietolähteitä työympäristön ja työn kehittämiseen.

Sairauspoissaolojen hallinta on keskeisellä sijalla työstressin hallinnassa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat työelämätutkimusten mukaan yleisimpiä pitkien sairauspoissaolojen syitä. Molempien takaa löytyy yhteyksiä työn kuormitustekijöihin ja työn haitallisen kuormittavuuden kokemuksiin. Sairauspoissaolot ovat hyvä mittari kertomaan monista työyhteisön piirteistä. Sairauspoissaolojen määrillä on yhteyttä mm. kokemuksiin työilmapiiristä ja reilusta johtamisesta, oikeudenmukainen kohtelusta sekä esimiehen ja työtovereiden tuesta.

Haitallisesta stressistä työnantajille koituvat kustannukset eivät ole ainoa syy sairauspoissaolojen vähentämispyrkimyksiin, vaan myös työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky ovat hyvin merkittäviä syitä. Kun työyhteisön jäsenet voivat hyvin, heillä on voimia keskittyä tuottavaan työhön. Vain hyvinvoiva ihminen voi olla tuottava.

Työstressin yllättäessä

Jos työstressi yllättää, yritä pysähtyä miettimään omaa tilannettasi. Onko kyse jostain sellaisesta työhön liittyvästä asiasta, jota voitaisiin muuttaa ja kehittää niin, ettei se kuormittaisi sinua liikaa? Vai onko kyse puutteellisesta palautumisesta? Työpäivän tai -vuoron jälkeen on hyvä levätä hetki, mutta lepohetki ei saa venyä liian pitkäksi, vaan on syytä käyttää aikaa myös sekä henkiseen virkistymiseen että liikuntaan.

Jos työ kuormittaa, niin mieti oletko keskittynyt olennaisuuksiin ja ovatko työtapasi tehokkaita. Osaatko käyttää hyödyksesi työn säätely- ja hallintakeinoja. Jos homma ei ole hanskassa, etkä selviydy tilanteestasi yksin, niin käänny esimiehesi puoleen. Tarvittaessa voit pyytää tueksesi työsuojeluvaltuutetun. Voitte yhdessä pohtia ratkaisuja työkuormituksen helpottamiseksi.

Selvitä tarvittaessa myös mahdollisuuksia työkuormituksen arviointiin. Työkuormituksen arviointia voi pyytää työterveyshuollosta. Työterveyshuolto antaa myös ohjeita haitallisen työkuormituksen vähentämiseen.

Yhdessä työstressin hallinnan puolesta

Työmarkkinakeskusjärjestöt Euroopassa ovat solmineet työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen, joten sen käyttöön otto koskee myös Suomea. Stressi on työnantajien ja palkansaajien yhteinen huoli, sillä pitkäaikaisena se aiheuttaa terveysongelmia ja lisää kustannuksia. Ehkäisemällä stressiä edistämme hyvinvointia työpaikoilla ja lisäämme tuottavuutta.

Tiedustelut

asiantuntija Tarja Räty, Työelämän kehittäminen, tuottavuusasiat
p. 040 840 2787, etunimi.sukunimi@ttk.fi