Työterveyshuolto

Työterveyshuolto on työssä käyvän väestön terveydenhuoltojärjestelmä, jonka keskeinen tehtävä on työntekijöiden työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistäminen.


Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita.


Työterveyshuolto tarjoaa työympäristöön, työhön, työyhteisöön sekä työn hallintaan liittyviä asiantuntijapalveluja yrityksille, organisaatioille ja yrittäjille.


Hyvin toimiva työterveyshuolto on työnantajille tärkeä yhteistyötaho työntekijöiden kokonaisvaltaisen työkyvyn ylläpitämisessä.


Työterveyshuoltosopimus

Työterveyshuoltosopimus on työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen sopimus, jossa sovitaan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja laajuus sekä sopimuksen kesto.


Yleisillä järjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi vastaanottojen sijaintia, aukioloaikoja, palvelujen maantieteellisiä järjestelyjä ja alihankkijoita yrityksen toimiessa eri paikkakunnilla.


Palveluiden laajuus tarkoitta yleensä sitä, että ovatko sovittavat palvelut lakisääteisiä vai sisältyykö sopimukseen myös vapaaehtoisia yleislääkäri- tai erikoislääkäritasoista sairaanhoitoa.


Sopimus sisältää myös palvelujen hinnat sekä muut laskutukseen ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat.

 

Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen

Työterveyshuoltopalvelut voidaan järjestää jollakin seuraavista tavoista:

  • yrityksen oma työterveysasema
  • yhdessä toisten työnantajien kanssa yritysten yhteinen  työterveysasema
  •  palvelut hankitaan terveyskeskukselta tai muulta kunnalliselta palvelujen tuottajalta
  • hankkia palvelut työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta, kuten yksityiseltä lääkäriasemalta

Työterveyshuollon sisältö

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät

  • työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla
  • työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset
  • toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä
  • neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä
  • työkykyä ylläpitävä toimintaan osallistumien
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus
  • työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen.

Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa.


Työnantaja voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta.

 

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi.


Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen.

 

Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. 


Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä.

 

Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla. Työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua.

 

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain.


Toimintasuunnitelma perustuu työpaikan olosuhteiden selvittämiseen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointiin sekä työpaikan omaan riskien arviointiin.


Toimintasuunnitelmaan kirjataan työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet työterveyshuollolle sekä toteutettavat työterveyshuollon toimenpiteet.

 

Toimintasuunnitelman sisällön tulee olla henkilöstön nähtävissä ja toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai yhteistyötoimikunnassa.

 

Terveystarkastukset

Työntekijöiden terveydentilan seuranta toteutetaan pääasiassa terveystarkastusten avulla.


Terveystarkastuksella tarkoitetaan yksilön, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden ennalta suunniteltua tapaamista, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta.

 

Terveystarkastuksia on kahdenlaisia. Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altisteihin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin.


Lisäksi voidaan järjestää vapaaehtoisista terveystarkastuksia. Vapaaehtoiset terveystarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisesta.

 

Terveystarkastusten tavoitteet voivat liittyä työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisemiseen tai toimivan työyhteisön sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön kehittämiseen.


Terveystarkastuksista saadaan arvokasta tietoa myös työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi. Terveystarkastuksilla voidaan myös hankkia tietoa työolosuhteista ja täydentää siten työpaikkaselvityksiä.

 

Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa ja niissä toteutetaan työntekijöiden neuvontaa ja ohjausta. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös päihdeongelmien ehkäisyä, varhaista tunnistusta sekä hoidon tai tuen piiriin ohjaamista.

 

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuollon keskeisenä tehtävänä on osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla. Vastuu toteutuksesta on työnantajalla.


Työkykyä ylläpitävän toiminnan kohteita ovat työn ja työympäristön kehittämisen lisäksi työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen parantaminen.

 

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tarpeen määrityksessä käytetään apuna esimerkiksi työpaikkaselvitysten tuloksia, terveystarkastusten tuloksia, työhyvinvointikyselyjä ja sairauspoissaolotietoja. Työkyvyn tukeminen mahdollisimman varhain on olennaista sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

 

Kuntoutus

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Kun työntekijän työkyky on heikentynyt ja työpaikalla toteutettavat toimet työntekijän työssä selviytymisen tueksi eivät riitä, työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn palauttaminen.

 

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi on kehitetty kuntoutusmuotoja, joihin tullaan oman työterveyshuollon kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kelan järjestämä harkinnanvarainen ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus sekä TYK eli työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. (Kela/kuntoutus).

 

ASLAK on tarkoitettu sellaisille henkilöille, joilla on jo todettavissa sairauden ensimmäisiä ilmentymiä ja vajaakuntoisuutta ennakoivia oireita. TYK -toiminta kuuluu Kelan järjestämisvelvollisuuden mukaiseen toimintaan ja kohdistuu yleensä ikääntyviin työntekijöihin, jotka ovat pitkään tehneet ruumiillisesti tai henkisesti kuormittavaa työtä.


Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus voidaan toteuttaa yksilökohtaisena valmennuksena tai saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien ryhmämuotoisena valmennuksena.

 

Työnantajan rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa tärkeä. Kuntoutujan lähiesimies ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä, jotta kuntoutus olisi tuloksellista. Työnantajan kiinnostus kuntoutukseen sitouttaa kuntoutujaa tavoitteisiin ja kuntoutuksen tulos paranee.

 

Työpaikkayhteistyö

Työterveyshuollon keskeinen yhteistyöelin työpaikalla on työsuojeluorganisaatio. Olennaisen tärkeää on myös yhteistyö ja hyvä tiedonkulku työpaikan esimiehen ja työterveyshuollon välillä.


Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitaan työterveyshuollon osallistumisesta työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai muuhun yhteistoimintaorganisaatioon sekä muista yhteistyömuodoista esimerkiksi yrityksen johdon ja yksiköiden esimiesten kanssa.

 

On suositeltavaa, että työterveyshuollon suorittamilla työpaikkaselvityksiin liittyvillä työpaikkakäynneillä ja muilla työpaikkakäynneillä olisi läsnä työterveyshenkilöstön ohella työpaikan esimies, työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu, -varavaltuutettu tai -asiamies.


Työpaikkaselvityksiä sekä työoloihin liittyviä mittauksia ja kartoituksia tehtäessä käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön asiantuntemusta työoloista. Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen, tarkistaminen ja toteutuksen seuranta tapahtuu yhteistyössä työsuojeluorganisaation ja yrityksen johdon kanssa.

 

Sairauspoissaolojen seuranta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä varhaisen tuen mallien luominen ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä yhteistyömuotoja työolojen kehittämisessä ja työkyvyn tukemisessa.


Kustannusten korvaaminen

Työnantajalla on oikeus saada korvausta sairausvakuutuslain nojalla järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista Kansaneläkelaitokselta.


Korvaukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: ennaltaehkäisevän (lakisääteisen) työterveyshuollon kustannukset kuuluvat korvausluokkaan I ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset korvausluokkaan II.


Korvausta maksetaan 60 % ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) hyväksytyistä kustannuksista ja 50 % sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon (korvausluokka II) hyväksytyistä kustannuksista.


Kustannusten hyväksyminen edellyttää, että toiminta on ollut työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaista. Korvaus määräytyy laskennallisten työntekijäkohtaisten enimmäismäärien mukaan, jotka tarkistetaan vuosittain.