Vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi

Työn, työympäristön ja työolojen riskien arvioinnilla tarkoitetaan:
  • työssä esiintyvien vaarojen ja  haittojen eli vaaratekijöiden tunnistamista
  • vaaratekijöiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä 
  • riskien merkittävyyden arviointi
  • toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolla.

Riskien arvioinnin tavoitteena on löytää tehokkaita toimenpiteitä työn turvallisuuden parantamiseksi, vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkokustannusten minimoimiseksi.

Vaaratekijät ja riskit

Vaaratekijöillä tarkoitetaan työssä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle.

Riski on vaaran tai haitan aiheuttama haitallinen tapahtuma.

Esimerkkejä vaaratekijöistä
: melu, liukas lattia, jatkuva kiire, väkivaltainen asiakas
Esimerkkejä riskeistä: kuulovaurio, tapaturma, työuupumus, lihasvamma

Riskin suuruus

Riskin suuruus on vaaran tai haitan aiheuttamien seurausten vakavuuden ja niiden ilmenemisen  todennäköisyyden yhdistelmä. Riskin suuruuden määrittämisessä käytetään yleisesti kolmiportaista riskitaulukkoa.





Seuraukset


Todennäköisyys

Vähäiset

Haitalliset

Vakavat
Epätodennäköinen

1 Merkityksetön riski

2 Vähäinen riski

3 Kohtalainen riski
Mahdollinen
2 Vähäinen riski

3 Kohtalainen riski

4 Merkittävä riski
Todennäköinen

3 Kohtalainen riski

4 Merkittävä riski

5 Sietämätön riski


Riskien arvioinnin toteutus

Päätös arvioinnin toteuttamisestariskien arviointi prosessi 230

Riskien arviointi on työantajan vastuulla, Työnantaja varaa resurssit arvioinnin toteuttamiseen, määrittelee arviointiin liittyvät tehtävät ja nimeää henkilöt näihin tehtäviin.
Riskien arvioinnin suunnittelu -lomake (doc) (44 KB)

Arviointiryhmä

Arvioinnin voi toteuttaa yrityksessä toimiva työsuojeluorganisaatio tai arviointia varten perustetaan erillinen arviointiryhmä. Tehokkaimmillaan arviointiin osallistuvan ryhmän koko on 3-5 henkilöä. Arviointiryhmälle nimetään vetäjä, joka toimii yhdyshenkilönä henkilöstön ja johdon suuntaan.


Arviointiryhmään kuuluvien henkilöiden lisäksi riskien arviointia tehtäessä on tärkeää kuulla arviointikohteissa työskenteleviä työntekijöitä.


Erityisriskien kuten kemikaalien käyttöön tai koneturvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnissa käytetään asiantuntija-apua ja yksityiskohtaisempaa arviointia. 


Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää erityisesti työhygieniaan ja henkiseen kuormittumiseen liittyvien riskien merkittävyyden ja toimenpiteiden käsittelyssä.

Lähtötiedot

  • aiemmat turvallisuusselvitykset
  • työterveyshuollon työpaikkaselvitys
  • sairauspoissaolotilastot
  • tapaturma- ja vaaratilanneilmoitukset
  • kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet
  • työprosessien kuvaukset

Arviointikohteiden valinta

Kerralla tarkasteltavan arvioinnin kohteen tulee olla selkeästi rajattu, riittävän kokoinen  ja helposti hallittavissa oleva toiminnan osa.  Arviointi voidaan rajata osastojen, tuotantolinjojen, prosessin osien, työpisteiden, toimipisteiden, työtehtäven tai tiimien mukaan.

Riskien arviointikohteiden valinta -lomake (doc) (50.5 KB)

Vaaratekijöiden tunnistaminen

Vaarat ja haitat tunnistetaan selvittämällä arviointikohteessa tehtävät työt ja toiminnot, havainnoimalla työn tekemistä ja haastattelemalla työntekijöitä. Tarkistuslistat lisäävät vaarojen ja haittojen tunnistamisen järjestelmällisyyttä.


Vaaratekijöiden tunnistamisessa tulee ottaa normaalin toiminnan lisäksi huomioon poikkeavat tilanteen kuten huolto- ja korjaustyöt, loma-ajat, työvuorot ja sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö.


Vaaratekijöiden lisäksi tulee tunnistaa vaaralle altiiksi jotuvat henkilöt.

Riskin suuruuden määrittäminen

Riskin suuruus muodostuu haitallisen tapahtuman todennäköisyydestä ja aiheutuneiden seurausten vakavuudesta. Seurausten vakavuus tarkoittaa haitallisen tapahtuman ihmisille aiheuttamien terveys- ja turvallisuushaittojen vakavuutta. 


Seurausten vakavuuteen vaikuttavat muun muassa:

  • haitan luonne, lievä / vakava
  • seurauten laajuus, montako henkilöä loukkaantuu
  • haitan palautuvuus / palautumattomuus
  • haitallisten vaikutusten kesto, lyhytkestoinen / pitkäkestoinen

Tapahtuman todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä:
  • haitallisen tapahtuman esiintymistiheys
  • haitallisen tapahtuman kesto
  • mahdollisuudet ennakoida haitallisen tapahtuman esiintyminen
  • mahdollisuudet ehkäistä haitallinen tapahtuma.

Riskin suuruuden määrittämisessä tulisi pyrkiä mahdollisimman objektiiviseen riskin suuruuteen.

Riskin merkittävyyden arviointi

Riskien merkittävyydestä päättäminen tarkoittaa sitä, pienennetäänkö riskiä vai ei. Karkeana toimenpiderajana voidaan käyttää riskitaulukon mukaan määriteltyä riskin suuruutta. Kun riskin suurus on 1-2, se ei edellytä toimenpiteitä. Kun riskin suuruus on 3-5 tulee riskiä pienentää.


Riskien merkittävyyttä voidaan arvioida myös riskiprofiilien avulla. Profiileja voidaan laatia   esimerkiksi riskilajeittain (fysikaaliset, kemialliset, fyysiset, henkiset) tunnistettujen riskien lukumäärän tai riskin suuruuden mukaan. Riskiprofiilien avulla voidaan määrittää työsuojelun kehittämisen painopistealueet.

Toimenpiteiden valinta

Toimenpiteet asetetaan tärkeysjärjestykseen, niiden toteuttamiselle nimetään vastuuhenkilö ja asetetaan aikataulu. Riskien arvioinnin toteutuksen yhteydessä tehdään välittömästi toteutettavissa olevat toimenpiteet.


Toimenpiteitä voidaan arvioida seuraavien kriteerien mukaan:

  • Turvallisuustason kasvu
    • mitä tehokkaammin toimenpiteellä saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sitä parempi se on.
  • Vaikutusten laajuus
    • mitä useampaan riskiin tai useamman henkilön turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on
  • Vaatimusten täyttyminen
    • mikäli toimenpiteen avulla voidaan korjata lainsäädännön, sidosryhmien tai itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa esiintyneet puutteet, se kannattaa toteuttaa.
  • Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen
    • mikäli toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen
  • Kustannustehokkuus
    • parhaat toimenpiteet eivät välttämättä ole kalliita.

Tulosten raportointi ja hyödyntäminen

Riskien arvioinnin tuloksista ja niiden perusteella toteutettavista  toimenpiteistä annetaan palautetta arviointiin osallistuneille henkilöille ja raportoidaan koko henkilöstölle.

Riskien arvioinnista saatua tieto hyödynnetään seuraavissa toimenpiteissä:
  • työnopastus ja perehdyttäminen
  • työ- ja käyttöohjeet
  • työsuojelun toimintaohjelma
  • työsuojelun toimintasuunnitelma
  • työterveyshuollon toiminnan suunnittelu
  • työympäristön selvitysten ja mittausten suunnittelu
  • työpisteiden ja työn kulkujen suunnittelu ja muuttaminen.

Seuranta

  • Kirjataan toteutetut toimenpiteet arvioinnin tuloksiin.
  • Arvioidaan uudelleen niiden riskien suuruus, joihin toimenpiteillä on vaikutettu.
  • Selvitetään arvioinnin perusteella tehtyjen toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamat uudet vaarat ja arvioidaan niiden aiheuttamien riskien suuruus.

Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä.