Työasennot ja työliikkeet
Työskenneltäessä kädet ojennettuina jo käsien painon kannattelu aiheuttaa staattista kuormittumista ja väsyttää lihakset nopeasti, vaikka painavia työkaluja ei tarvitsisikaan käyttää. Työ pitää suunnitella niin, että käsiä ei jouduta usein nostamaan yli kyynärpäiden tason. Tällaisten liikkeiden tulisi olla lyhytkestoisia. Yleisesti ottaen käsien paras työskentelykorkeus on muutaman sentin alle kyynärpäiden korkeuden.
Käsin tehtävässä työssä käsien ja olkavarren nivelet kuormittuvat.
Istumatyössä kuormittuvat selkä, niska ja kaularanka. Seisomatyössä rasittuvat
alaraajat. Työasentoja ja -menetelmiä suunniteltaessa tulee välttää nivelten
ääriasentoja, toispuolista sekä yksipuolista kuormitusta. Nopeatahtinen
toistotyö, johon liittyy ranteen ääriasentoja, voi aiheuttaa jännetupen
tulehduksen.
Pitkään samanlaisena jatkuva – seisova tai istuva –
työasento voi aiheuttaa staattista, pysyvää lihasjännitystä siitä seuraavine
oireineen. Lisäksi nivelet ja selän välilevyt voivat kuormittua epäedullisesti.
Työ on hyvä keskeyttää määräajoin esimerkiksi kevyeen liikuntaan. Muutama
minuutti kannattaa uhrata rentouttaviin, lihaksen aineenvaihduntaa elvyttäviin
venytyksiin.
Säännöllinen elpymisliikunta, omaehtoinen tai ohjattu, on tehokas ja halpa tapa torjua ennalta tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja istumatyössä.Työtä on tauotettava lihasten elpymistä varten. Staattisessa työssä usein toistuvat tauot ovat välttämättömiä. Elpymistä nopeuttaa liikunta ja dynaaminen lihastyö.
Käsin tehtävät nostot
Taakkojen käsittelyn kuormittavuus liittyy joko taakkaan ja ympäristöön tai nostajaan. Kun arvioidaan nostajaan kohdistuvaa kuormitusta, on hyvä muistaa, että yksilöllisten erojen lisäksi yksittäisten työntekijöiden toiminta- ja työkyky vaihtelevat eri aikoina.Taakkaan ja ympäristöön liittyvät kuormitustekijät
| Taakan paino | Liian suuri paino on riskitekijä. | |
| Sijainti ja koko | | Mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi kuormitus ja tapaturmariski. |
| Toistuvuus | Väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana. | |
| Vakavuus | Esimerkiksi nestemäisten aineiden käsittelyssä taakan painopisteen paikka muuttuu koko ajan. | |
| Muoto ja käsiteltävyys | Tukeva ote on tärkeä, tartuntakahvoista saa lisäapua. | |
| Nostopaikan layout | Ahdas tila rajoittaa hyvän asennon käyttöä nostossa. | |
| Ympäristötekijät | vuodenaikojen vaihtelut, lämpötila, kosteus, melu, liukas alusta. |
Työntekijään liittyvät tekijät
Sukupuoli | | Naisten nostovoima (käsien ja vartalon) on keskimäärin noin 60 prosenttia miesten vastaavasta. |
Ikä | Fyysinen toimintakyky alenee iän mukaan, mutta muutoksia voidaan myöhentää säännöllisellä liikunnalla. | |
Pituus ja paino | | Nostajan
oma paino voi olla merkittävä ”taakka” nostosuorituksissa. Pituus voi
lisätä nostokuormitusta – erityisesti raajoissa ote-etäisyyksien ja
vipuvarsien kasvaessa. |
Nostotekniikka | Dynaamisissa nostoissa liikenopeus ja kiihtyvyys ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä kannatteluun verrattuna. | |
Kokemus | Harjoitus ja harjaantuminen sekä oikea tekniikka vähentävät kuormitusriskejä. | |
Lihasvoima | Hyvä lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä. |
Taakkojen käsittely
Nosto- ja siirtotyön työpisteet pitää järjestää niin, että kuormitus pysyy kohtuullisena ja että työntekijät tiedostavat ja tuntevat työn kuormitustekijät suhteessa omaan suorituskykyynsä. Keskeisiä kuormitustekijöitä ovat taakan paino, työasennot ja nostotiheys.
Taakkoja käsitteleville työntekijöille on annettava riittävästi nosto-opetusta ja ohjausta sekä varmistettava harjoittelun avulla oikea tekniikka. Lisäksi tulee antaa tarpeelliset tiedot turvallisesta nostamisesta ja käsiteltävien taakkojen ominaisuuksista, kuten painosta ja epäkeskisesti pakatun taakan painopisteen sijainnista.
Jos raskaita nostoja ei voida välttää tai poistaa eikä käytössä ole sopivaa
nostoapuvälinettä, tulee taakkaa mahdollisuuksien mukaan osittaa ja suorittaa
nosto työparina tai useamman henkilön kanssa yhdessä.
Nostojen ja tavaransiirron suunnittelussa on olennaista
- tarkistaa, että alusta on tukeva ja tasainen
- poistaa nostamista hankaloittavat esteet
- varata tarvittaessa apuvälineitä tai työpari, jos taakka on liian suuri tai raskas yksin nostettavaksi
- tarkistaa, että taakka on tasapainossa.
Itse nosto tapahtuu siten, että
- otetaan haara- tai käyntiasento jalkojen ollessa tukevasti lattiassa
- asetutaan mahdollisimman lähelle taakkaa
- kyykistytään selkää eteen kallistaen niin että saadaan tukeva ote taakasta
- nostetaan hallitusti käyttäen jalkoja apuna
- pidetään taakka koko ajan mahdollisimman lähellä vartaloa
- vältetään riuhtaisua ja vartalon kiertoa noston aikana.