Työtilat
Työorganisaation ja työpaikkojen ergonomisen suunnittelun tavoitteena on työntekijää sopivasti kuormittava työ.Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan ennalta hyvän työympäristön ja työmenetelmät. Suunniteltaessa on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten
- työympäristön rakenteet ja työtilat
- työ- tai tuotantomenetelmät
- työssä käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet
- työntekijöiden työn suorittamistapa ja sen mitoitus
Suunnittelussa tulee käyttää hyväksi työn vaarojen arvioinnissa saatuja
tuloksia ja poistaa ennalta mahdolliset epäkohdat.
Työtila koostuu koneista, laitteista, apuvälineistä ja kalusteista. Niiden hyvä sijoittelu ja mitoitus helpottavat ja tehostavat työn tekemistä. Ihmiselle on tärkeätä, että työtilan järjestelyt mahdollistavat hyvän työasennon, asennon vapaan vaihtamisen ja esteettömät työliikkeet.
Työkohde on sijoitettava riittävän lähelle siten, että työtä ei tehdä kumartuneessa tai kiertyneessä asennossa, työssä ei joudu kurkottelemaan eikä käsiä tarvitse kannatella.
Työskentelykorkeus määräytyy näkemistarpeen sekä käsiteltävien esineiden tai
taakkojen koon ja painon mukaan. Suurta näkötarkkuutta vaativa työ tulee
sijoittaa lähelle, kyynärtason yläpuolelle. Käsien liikuttelua vaativa työ taas
hieman kyynärtason alapuolelle. Suuria tai raskaita taakkoja on hyvä käsitellä
seisten, jolloin työtaso jää reilusti alle kyynärtason ja nostoissa voidaan
käyttää hyväksi koko vartalon lihaksia.
Katselun kohde tulee sijoittaa suoraan työntekijän eteen. Katseluetäisyyden tulee olla oikeassa suhteessa kohteen kokoon. Pieni kohde sijoitetaan lähelle, jolloin työskentelytaso on suhteellisen korkealla. Iso kohde sijoitetaan alemmaksi.
Istumatyössä jalkatilassa tulee olla riittävästi tilaa jalkojen liikuttelua varten. Seisomatyössä tarvitaan riittävä varvastila. Istuimessa on oltava helppo säätömekanismi, rakenteen ja säätöjen tulee olla tarkoituksenmukaisia työn laatuun nähden, seisomatyössä on tarpeen seisomatuki.
Työvälineet
On tärkeätä, että työvälineiden koko, muoto, paino ja pintamateriaali ovat sellaisia, että työvälineestä saa hyvän otteen ja että sen käyttö on mahdollisimman vaivatonta. Työvälineen käyttö ei saa vaatia liiallista voimankäyttöä.
Työpisteen ja työvälineiden tulee olla säädettävissä, järjestettävissä ja muutoinkin käyttöominaisuuksiltaan työhön sopivia. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että
- työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa
- työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein
- käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, jos niitä ei voi välttää tai keventää riittävästi apuvälinein
- toistorasituksen aiheuttamaa haittaa vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäistä
Hyvällä suunnittelulla saavutetaan muun muassa, että
- tuotteiden, työvälineiden ja raaka-aineiden välttämättömät siirrot tapahtuvat pääasiassa mekaanisesti
- työn kuluessa on usein pieniä taukoja, jolloin lihakset voivat rentoutua, eivätkä nivelet rasitu liikaa
- työtahtia voi tarpeen mukaan säädellä omaehtoisesti
- työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä, jolloin yksipuolinen kuormittuminen vähenee
- psykososiaaliset työolot otetaan huomioon töitä muutettaessa, jolloin työn sisältö, sen sisältämä vastuu ja vaikutus sekä yhteistyömahdollisuudet paranevat
- työssä kehittymisen ja ammattipätevyyden laajentamisen mahdollisuudet lisääntyvät
- pitkällä aikavälillä työorganisaation kehittäminen parantaa tuottavuutta
Työntekijällä on oltava kaikki työtä ja työoloja koskeva tieto, jotta hän voisi itse toimia rasitussairauksien ehkäisemiseksi.Tiedon on oltava sellaisessa muodossa, että työntekijä kykenee soveltamaan sitä. Tiedosta huolimatta epäterveellisetkin tottumukset istuvat lujassa. Tapojen muuttamiseksi tarvitaan runsaasti selkeitä ja uskottavia, työntekijöiden kannalta järkeviä perusteluja. Tieto eduista ei vakuuta, jos rasitusvammojen vähentämiseen tähtäävän työkierron pelätään pienentävän palkkaa.