Kemialliset tekijät

Työpaikoilla on käytössä lukuisia erilaisia kemikaaleja, ja lisäksi työprosesseissa ja materiaaleja työstettäessä vapautuu haitallisia aineita. Kaikkia näitä kutsutaan kemiallisiksi tekijöiksi, joiden riskit on arvioitava.

Osa kemiallisista tekijöistä on vaarattomia, mutta useilla niistä on haitallisia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon niiden käytössä ja käsittelyssä.

Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu turvallisen työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto. Tämä on työnantajan vastuulla.

Työntekijät on riittävästi opastettava ja koulutettava kemikaalien käsittelyyn sekä suojautumaan altistumiselta työprosesseissa syntyville kemikaaleille. Lisäksi työntekijät on opetettava toimimaan vaaratilanteissa sekä käyttämään ja huoltamaan tarvittavia suojaimia. Kemikaalien varastointi, säilytys ja jätteiden käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti.

Kemikaaleihin liittyvät akuutit vaarat, kuten palo- ja räjähdysvaara sekä myrkytysriski, tiedetään yleensä hyvin. Kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät kuitenkin usein vasta pitkäaikaisen altistumisen jälkeen tai pitkän ajan kuluttua altistumisesta, kuten asbestialtistuksessa. Kun vaikutuksia ei nähdä välittömästi, turvallisuustoimet, kuten suojainten käyttö, laiminlyödään helposti.

Kemikaaleja valittaessa tavoitteena on mahdollisimman vaaraton ja käyttötarkoitukseensa sopiva tuote. Myös kemikaalien käytössä syntyvän jätteen, kuten pakkausjätteen ja likaantuneiden työvälineiden, määrä ja käsittely tulee ottaa huomioon.

Kemikaalit tulisi hankkia keskitetysti. Näin vältetään rinnakkaisten tuotteiden hankinta samaan käyttötarkoitukseen ja pystytään luetteloimaan käytössä olevat kemikaalit tehokkaasti. Keskitetyllä hankinnalla on myös taloudellista merkitystä. Vältytään turhien aineiden hankinnalta ja varastoinnilta.

Suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia hankittaessa on varmistettava, että ne soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseen ja että niitä käytetään ohjeiden mukaisesti.

Vaaralliset kemikaalit

Kemikaali on joko aine tai aineiden seos eli valmiste. Vaarallinen kemikaali  voi olla

• terveydelle vaarallinen
• ympäristölle vaarallinen
• palo- ja räjähdysvaarallinen.

Terveydelle vaarallinen kemikaali voi aiheuttaa elimistöön joutuessaan haittaa ihmisen terveydelle. Kemikaali on terveydelle vaarallinen, jos se on

• erittäin myrkyllinen
• myrkyllinen
• haitallinen
• syövyttävä
• ärsyttävä
• herkistävä
• syöpää aiheuttava
• perimää vaurioittava
• lisääntymiselle vaarallinen.

Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali voi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Räjähtävä kemikaali voi räjähtää iskun, hankauksen tai avotulen vaikutuksesta. Hapettavat aineet voivat reaktiivisuutensa vuoksi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon tai kiihdyttää toisten aineiden palamista.

Kemikaali on palo- ja räjähdysvaarallinen, jos se on

• räjähtävä
• hapettava
• erittäin helposti syttyvä
• helposti syttyvä
• syttyvä.

Ympäristölle vaarallinen kemikaali voi ympäristöön joutuessaan aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä varaa ympäristölle. Ympäristölle vaarallisuudesta on luokitusperusteet haittavaikutuksista vesiympäristölle ja otsonikerrokselle.

Päällysmerkinnät

Päällysmerkinnät koostuvat kuvasymboleista ja lausekkeista. Kemikaalin päällysmerkinnöistä tulee käydä ilmi kemikaalin kauppanimi, kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan yhteystiedot, valmisteen sisältämät vaaralliset aineet luokitusperustepäätöksen mukaisesti, varoitusmerkit, vaaraa osoittavat R-lausekkeet ja turvallisuustoimia osoittavat S-lausekkeet. Työpaikalla on huolehdittava siitä, että siirrettäessä kemikaalia toimituspakkauksista käyttöastioihin asianmukaiset merkinnät liitetään uuteen astiaan.

Esimerkkejä R-lausekkeista ovat
R10: Syttyvää
R35: Voimakkaasti syövyttävää
R42/43: Altistuminen hengitysteitse ja ihoaltistuminen voivat aiheuttaa herkistymistä.

Esimerkkejä S-lausekkeista ovat
S1: Säilytettävä lukitussa tilassa
S38: Kemikaalin käyttö edellyttää tehokasta ilmanvaihtoa tai sopivaa hengityksensuojainta
S49: Säilytettävä vain alkuperäispakkauksessa.

Käyttöturvallisuustiedote

Kemikaalin valmistaja, maahantuoja, jakelija tai sen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaava muu toiminnanharjoittaja laatii vaaralliseksi luokitellusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedotteen. Käyttöturvallisuustiedote annetaan kemikaalin vastaanottajalle, kun kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai ammatissa. Tiedote toimitetaan ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä.

Käyttöturvallisuustiedotteella annetaan kemikaalin vastaanottajalle tiedot kemikaalin koostumuksesta ja sen vaarallisista ominaisuuksista, terveysvaaroista ja palo- ja räjähdysherkkyydestä, turvallisesta käytöstä ja mahdollisesti tarvittavista henkilönsuojaimista. Lisäksi tiedotteessa annetaan tietoa kemikaalin luokituksesta ja päällysten merkinnöistä sekä varastoinnista, kuljetusmääräyksistä ja jätteiden käsittelystä.

Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä järjestettyinä. Työpaikalla on lisäksi pidettävä siellä käytettävistä kemikaaleista kauppanimen mukaista aakkosellista luetteloa, josta käyvät ilmi kemikaalin luokitus ja se onko kemikaalista käyttöturvallisuustiedotetta. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo toimitetaan myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijöitä tulee opastaa käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöön, ja tiedotteet tulee säilyttää työpaikalla työntekijöiden helposti saatavilla.

Käyttöturvallisuustiedotteen tarkoituksena on välittää ne tiedot, joita kemikaalin valmistajalla on aineesta ja jotka ovat tarpeellisia kemikaalin turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Käyttäjille ovat erityisen tärkeitä tiedot, jotka koskevat kemikaalien käsittelyä, altistumisen ehkäisyä, henkilökohtaisia suojaimia, ensiapuohjeita ja ohjeita tulipalon varalta.

Työpaikalla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista on hyvä laatia erilliset työohjeet tai kemikaalikortit, joista käyvät selvästi ilmi kemikaalin vaaratekijät ja altistumistavat, käsittelyssä huomioon otettavat turvatoimet sekä ensiapu- ja sammutusohjeet.

Kemikaalien luettelointi

Työpaikalla on oltava luettelo kaikista siellä käytettävistä kemikaaleista. Kauppanimen mukaiseen kemikaaliluetteloon kirjataan kemikaalien käyttötarkoitus, arvio käyttömääristä, luokitustiedot sekä tieto siitä, mistä kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedote.

Usean tuotteen käyttö samaan tarkoitukseen ei ole taloudellista eikä järkevää. Kemikaalien luetteloinnin yhteydessä selvitetään yhdessä käyttäjien kanssa tarpeelliset tuotteet. Samalla sovitaan tarpeettomien tuotteiden hankinnan lopettamisesta, varaston loppuun käyttämisestä ja hävittämisestä.

Kemikaaleja luetteloitaessa selvitetään myös se, mitä vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä työpaikalla on tai syntyy työnteon yhteydessä, esimerkiksi hitsaushuuruja, pölyjä ja liuotinhöyryjä.

Kemikaalit voidaan luetteloida työpisteittäin seuraavasti:

• arvioidaan käyttömäärät
• tarkistetaan pakkausmerkinnät
• päivitetään käyttöturvallisuustiedotteet
• arkistoidaan käytöstä poistettujen aineiden tiedotteet
• päivitetään kemikaalitoimittajien yhteystiedot
• selvitetään, tarvitaanko kaikkia aineita
• hävitetään tarpeettomat kemikaalit
• selvitetään, syntyykö työnteon yhteydessä ilman epäpuhtauksia.

Altistuminen ja sen arviointi

Kemikaali vaikuttaa haitallisesti vain, jos sen kanssa joutuu kosketuksiin. Terveydelle vaarallinen aine voi vaikuttaa välittömästi kosketuskohdassa iholla tai limakalvolla tai välillisesti jouduttuaan elimistöön, esimerkiksi keuhkoihin, luustoon, munuaisiin tai hermostoon. Vaikutukset voivat olla akuutteja tai ilmetä vasta vuosien kuluttua. Pääosin kemikaaleille altistutaan hengityselinten ja ihon kautta. Käsistä suun kautta tapahtuva altistuminen on mahdollista esimerkiksi tupakoinnin tai syömisen yhteydessä.

Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden kemikaaleille altistumisen luonne ja määrä niin, että voidaan arvioida terveysvaarat ja tarvittavat torjuntatoimet.

Riskin arviointi edellyttää työnantajalta tietoa kemiallisista aineista ja tuotteista, altistumisen selvittämisestä sekä raja-arvoista. Kemikaalien vaarallisuus selvitetään niiden luokituksista, merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Tarvittaessa voi pyytää lisätietoja kemikaalin toimittajalta.

Altistumisen selvittäminen voi perustua kokemukseen, aikaisempiin työhygieenisiin mittauksiin tai muissa vastaavanlaisissa työpaikoissa tehtyihin mittauksiin. Selvitys tehdään käymällä läpi kemikaalien käyttökohteet sekä mahdolliset päästölähteet ja -tilanteet. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi kiinnitetään huomiota poikkeaviin työtehtäviin, esimerkiksi altistumiseen kunnossapito- ja siivoustöissä sekä häiriötilanteissa.

Kemikaalialtistukseen vaikuttavat käytettyjen kemikaalien laatu, käyttötavat, -ajat ja -määrät. Työntekijöiden kokonaisaltistumiseen vaikuttavat myös hengitysvolyymi eli työn raskaus, muualla kuin työpaikalla mahdollisesti saatava tausta-altistuminen sekä työntekijän oma käyttäytyminen, kuten henkilökohtainen hygienia sekä suojainten käyttö ja huolto.

Altistumista voidaan mitata työilman epäpuhtausmittauksilla ja työntekijäkohtaisilla biologisilla näytteillä. Biologinen määritys on hyvä pitkäaikaisen altistumisen mittari, kun mitataan esimerkiksi ihmiseen kertyviä raskasmetalleja. Altistumista liuotinseoksille tai työjärjestelyjen vaikutuksia altistumiseen voi parhaiten seurata ilman epäpuhtausmittauksilla. Altistumisen arvioinnissa ja altistusmittauksissa on syytä käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta.

Raja-arvot

Työpaikan ilmassa olevien epäpuhtauksien haitallisuutta arvioitaessa ja mitattaessa vertailuarvoina käytetään haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia, niin sanottuja HTP-arvoja. Työnantajan on otettava HTP-arvot huomioon arvioidessaan työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä. HTP-arvoja tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti tutkimustietoon pohjautuen. HTP-arvot julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuustiedotteessa.

HTP-arvot ilmoitetaan aineen tai aineryhmän ominaisuuksien mukaan ilman epäpuhtauksien kahdeksan tunnin, viidentoista minuutin ja hetkelliselle keskipitoisuudelle. HTP-arvoilla tarkoitetaan sellaisia enimmäispitoisuuksia eli turvallisia raja-arvoja, joissa kaikkien työntekijöiden uskotaan voivan jatkuvasti työskennellä ilman haittaa kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa.

Ilman epäpuhtauksien sitovat raja-arvot, suurimmat sallitut pitoisuudet, on annettu asbestille, bentseenille, kovapuupölylle, lyijylle ja vinyylikloridille.

ASA-rekisteri

Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan ylläpidetään ASA-rekisteriä. Altistuneiksi ilmoitetaan henkilöt, jotka ovat käsitelleet tai muutoin altistuneet tekijälle merkittävän osan työajastaan vähintään 20 päivänä vuodessa.

Työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikalla olevista ja käytettävistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä sekä työntekijöistä, jotka altistuvat työssään näille tekijöille. Työnantaja toimittaa tiedot vuosittain työsuojelupiiriin, josta tiedot toimitetaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ASA-rekisteriin. Rekisterin ylläpidosta huolehtii Työterveyslaitos. Rekisterin tietoja käytetään altistuvien seurantaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuskäyttöön. Rekisterin tietosisältö kerätään työnantajilta.