Työterveysneuvottelu

Työntekijän osallistumismahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen lisäävät sekä työntekijän kykyä että halua tehdä ja kehittää omaa työtään, myös silloin, kun työkyvyssä ilmenee ongelmia.

Työkyvyn varhainen tukeminen, hallinta ja seuranta on tunnistettu viime vuosikymmenen aikana keskeiseksi työterveysyhteistyön alueeksi. Työkykyasiat ovat nousseet myös säädösten kautta esiin sekä työterveyshuoltolain ja siihen liittyvän asetuksen että sairausvakuutuslain muuttuessa.

Työkyvyn muuttuminen ja työssä selviytymisen ongelmat näkyvät usein pitkään ennen kuin oireilu tai sairastuminen aiheuttaa sairauspoissaoloja. Siksi on tärkeää, että esihenkilö tunnistaa ajoissa työkykyyn liittyviä muutoksia ja keskustelee niistä työntekijöiden kanssa avoimesti.

Sairauspoissaoloja ja niiden pitkittymistä voidaan ehkäistä ottamalla asioita puheeksi varhain, ratkaisukeskeisesti ja avoimesti. Ratkaisujen onnistumiseksi on hyvä ajoissa kysyä
myös henkilön omia ratkaisuvaihtoehtoja. Poissaolon aikana sekä työpaikan että työterveyshuollon yhteydenpidolla poissaolijaan on suuri merkitys. Työntekijän työn ja työolosuhteiden muokkausmahdollisuudet vaikuttavat oleellisesti henkilön työhön paluuseen.

Työterveysneuvottelut työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kesken ovat hiljakseen juurtuneet useimmille työpaikoille. Neuvotteluista on paljon positiivisia kokemuksia. Työterveysneuvotteluja pitäisi hyödyntää enemmän, jotta työkyvyn haasteet
pystytään hoitamaan ajoissa ja kaikkien osapuolten kannalta hyvässä yhteisymmärryksessä. Monilla, varsinkin pientyöpaikoilla on edelleen arkuutta ryhtyä työterveysneuvotteluihin, eikä työterveyshuoltokaan aina riittävän aktiivisesti niitä esitä. Keskustelua ja positiivisia esimerkkejä tarvitaan lisää.